Italia

Juhannusviikolla kävimme viikon lomalla Italiassa, tarkemmin ottaen Gardajärvellä. Pohjois-Italia piti olla leudompaa aluetta, mutta lämpömittari puhui aivan toista. Joka päivä mittari näytti päälle 30 astetta, joka minusta on jo hellelukema. Gardajärvihän on jo Alppien rajalla, joten mitä korkeammalle meni sitä viileämmäksi keli muuttui. Vuoristossa ilma olikin paikoin jopa kylmää, 3000 metrissä mittari näytti 11 astetta.

Kerkesimme etsiä yhteensä 11 geokätköä, joista yksi oli jopa FTF-löytö (eli olimme kätkön ensimmäiset löytäjät). Ensimmäisenä löysimme lomakylämme liepeillä olleen baldopine-kätkön. Kätkölle menimme köysiradalla ja lopun matkaa patikoiden. Gepsin korkeusmittari näytti 1750m kätköllä. Maisemat olivat käsittämättömän hienot. Kätkön lähettyvillä näimme myös alppimurmeleita, olihan veikeitä otuksia.

Vuokrasimme myös auton päiväksi vaikka paikallinen liikenne vähän hirvitti. Loppupeleissä liikenne ei ollut läheskään niin hurjaa kuin se linja-autosta katsellessa tuntui. Pari kertaa meidät ohitettiin käsittämättömissä paikoissa, mutta siihen ne tilanteet jäivät. Saimme vuokra-autoksi 2 luokkaa isomman mitä tilasimme. Renault Megane Scenicissä oli tilaa ja varsin mukava auto ajaa mutkateillä, varsinkin kun koneena oli 1.9l turbodiesel. Kävimme autolla Madonna di Campigliossa asti, missä vuoristomaisemat olivat kuin postikortista. Löysimme matkalla muistaakseni 5 kätköä, joista yksi oli Madonna di Campigliossa. Kätkö itsessään oli mikro mitättömällä paikalla, mutta maisemat matkan varrella olivat matkan arvoisia.

Sass griss -kätköllä oli vinkki parin kilsan päässä olevasta pizzeriasta, jossa kannattaa käydä syömässä. Ravinteli olikin todella hienolla paikalla. Korkeat vuoret ympäröivät aluetta ja kirkasvetinen lampi houkutteli uimaan. Lammessa näkyi paljon pieniä taimenia. Pizza oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

Sen verta pitää vielä todeta, että Pohjois-Italiaan pitää tulla uudemman kerran. Silloin mukana on kalastusvehkeet. Itse Gardajärvessä ja alueen joissa oli käsittämättömän paljon taimenta eli trottaa. Isoimmat mitä veteen näin olivat 2 kilon luokkaa. Vedet olivat kirkkaat ja siten kaloja näkikin vedessä helposti. Seuraavalla kerralla matkan kohde voisi olla Val di Fiemmen alue, jossa on yksi erittäin kalaisa joki. Geokätköilijöillekin suosittelen aluetta, varsinkin jos pitää hienoista maisemista ja hankalista maastoista, niitä nimittäin riittää.

Leave a Reply